Hedelmäsalaatin paluu

Ja nyt siihen lupaamaani ysärijälkkäriin! Kyseessä on tietysti ja itseoikeutetusti hedelmäsalaatti. Ananasmehussa pehmenneet banaaniviipaleet, hedelmäcocktailpurkin mukana tulleet pinkit kumikirsikat ja kummallisen mauttomat papaijapalat, tölkkipersikka ja lohkottu omena. Niin nostalgista!

Syön tosi huonosti hedelmiä, sillä inhoan kuorimista enkä saa minkäänlaista iloa esimerkiksi periaatteessa hyvänmakuisen omenan haukkaamisesta. Omena-asiaan vaikuttaa varmasti lapsuuteni, jonka vietin kaikissa niissä puutarhamme useissa omenapuissa roikkuen ja omenia JATKUVASTI syöden. Omena välipalaksi, omena kesken leikin, omena siellä, omena täällä, syö omena, ettei se pilaannu!

Hedelmien syöminen onnistuu siis tätä nykyä vain, jos ne ilmaantuvat pöytään jossain muka-hienommassa muodossa kuin sellaisenaan. Teen usein iltapalaksi rahkaa, jonka sekaan panen marjoja ja hedelmiä. Toinen vaihtoehto huijata suuhun kasa hedelmiä on tekaista vanha kunnon hedelmäsalaatti. Sitä voi ja kannattaa kuitenkin vähän varioida.

Lempparihedelmiäni salaattihommissa ovat tuore mango, kiwi, banaani ja passionhedelmä. Ihanalta Ioannalta opin, että hedelmien sekaan kannattaa ripotella mausteita. Kardemumma on ihan parasta, samoin kaneli ja vaniljahippuset. Myös tuore minttu antaa herkullisen säväyksen hedelmäjälkkäriin. Lusikallinen turkkilaista jogurttia ja pikkuloraus hunajaa antavat hedelmäkarkeloille viimeisen silauksen.

Veitsi heilumaan ja hedelmät huiviin!

Hedelmäsalaatti 2.0
(kahdelle)

(se katkaraputacoista jäänyt) puolikas mango
1 iso banaani
2 kiwiä
1-2 passionhedelmää
tuoretta minttua
kardemummaa
ceylonkanelia
vaniljajauhetta

lisäksi:
turkkilaista jogurttia
hunajaa

Paloittele hedelmät passionhedelmää lukuunottamatta. Sekoita kulhossa, lisää passionhedelmän hedelmäliha ja mausteet. Nauti lisukkeiden kera.

Suuri salaattihuijaus eli vihreät katkaraputacot

Turussa pitää tätä nykyä majaansa vaikka kuinka monta ihanaa ruokablogia. Eräs niistä on mitä mainioin Paniikki keittiössä. Kyseisen blogin arkistoista olen löytänyt yhtä sun toista suuhunpantavaa, mutta ihan erityisen kovasti olen tykästynyt Lisbetin taannoisiin salaatinlehtitacoihin. Siis tacoihin, joissa maissikuori on korvattu rapealla, raikkaalla salaatinlehdellä. Nerokasta!

Tacot ja tortillat ovat ihan parasta arkiruokaa kaikessa helppoudessaan ja monipuolisuudessaan, mutten viitsi kovin usein ostaa enkä tehdäkään viljaisia taikka maissisia lättyjä tai kuoria. Muistan joskus harkinneeni lätyn vaihtamista salaatinlehteen, mutta homma meni reisille, sillä en osannut käyttää oikeanlaista, tarpeeksi ryhdikästä ja kuppimaista lehdykkää. Lisbetin vinkein salaattitacot syntyvät helposti kaalinlehdestä tai jäävuorisalaatista. Myös uutuutena kauppojen hyllyille ilmestynyt cosmopolitan-salaatti soveltuu hommaan oikein loistavasti. 

Neuvosta vaarin ottaneena olenkin jo monena tiistaina ja torstaina järjestänyt arki-illan tehokkaat tortillabileet. Saman havainnon salaatinlehtien kätevyydestä oli tehnyt myös (niin ikää turkulainen, hyvä Turku!) Chocochilin Elina. 

Täytevariaatioita salaattitacoille on tietysti moneen lähtöön. Tämän hetken lempparini ovat katkarapu-avokado-mango -tacot. Katkaravut kannattaa ehdottomasti pyöräyttää pannussa valkosipulilla terästetyssä kookosöljyssä. Korianteria tai minttua päälle ja nassuun! 

Täyte passaa mainiosti myös ihan perinteisten maissitacojen väliin, testattu on. Seuraavassa merkinnässä kerron, mihin yhdeksänkymmentälukulaiseen jälkkäriin loput mangosta ja mintusta voi käyttää. 

Katkaraputacot salaattihuijauksella

(kahdelle)

6 lehdykkää cosmopolitan-salaattia, kaalia tai jäävuorisalaattia

n. 150 g isoja katkarapuja

kookosöljyä

2 kynttä valkosipulia

suolaa

ripaus chiliä

2 avokadoa (tai annos guacamolea) 

puolikas mango

korianteria ja/tai minttua

halutessasi ranskankermaa

Ota katkaravut sulamaan. Kun ovat sulaneet, kuumenna pannulla kookosöljy ja paista murskattuja valkosipulinkynsiä hetki öljyssä. Valuta sulaneet katkaravut mahdollisimman kuiviksi vaikkapa talouspaperin päällä. Iske katkaravut kuumalle pannulle kera valkosipulin. Anna paistua hetki, mausta suolalla ja chilijauheella. Älä paista liikaa, jottei katkaravuista tule sitkeitä. 

Pilko avokado tai valmista siitä (ja tykötarpeista) guacamole. Pilko mango ja silppua yrtit. Lado salaattiveneet täyteen avokadoa, katkarapuja, mangoa ja yrttejä. Lusikoi halutessasi päälle ranskankermaa. Nautiskele menemään. 

Munapiilot ovat täällä!

Aamiainen on minulle ehdottomasti päivän tärkein ateria, jolla jaksan helposti iltapäivään saakka. Useimmiten aamupalani koostuu kananmunista joko kokkelin tai paistetun munan muodossa. Viikonloppuaamuisin on kiva keksiä jotain spesiaalimpaa aamiaspöytään, mutta erityisesti uusien kananmunareseptien suhteen olen ihan tosi saamaton.

Onneksi tuli törmättyä ja testattua Suvin mainioita munapiiloja. Loistava nimi, loistava herkku! Munapiiloihin voi kananmunan lisäksi kätkeä melkein mitä vaan. Päälle kipataan reilusti (ranskan)kermaa. En äkkiseltään keksi kyllä mitään ihanampaa viikonloppusyömistä kuin nämä kermassa haudutetut kananmunat. 

Lähdin liikkeelle pekonilla, paprikalla ja basilikalla maustetuilla munapiiloilla, tosi hyvää. Seuraavaksi täytynee kokeilla savulohimuunnelmaa. Vankka suositus munapiiloille Ruokahommilta. Viikonloppuun on enää neljä päivää!

Munapiilot/Oeufs en cocotte

(kahdelle)

2 kananmunaa

n. 2 dl kermaa tai ranskankermaa

ripaus suolaa
mustapippuria

neljännes paketti pekonia

pieni pala punaista paprikaa

tuoretta basilikaa

Ota esiin kaksi pientä uuninkestävää annoskulhoa ja yksi isompi uunivuoka, johon pikkukulhot mahtuvat. Sekoita kerman mukaan ihan pieni ripaus suolaa ja mustapippuria. Lorauta kulhojen pohjalle pikkuisen kermaa. Viipaloi pekonit ja paista niitä hetki pannulla. Lisää kerman joukkoon pekoni, paprikakuutiot  ja tuore basilika saksittuna.

Riko kananmunat kulhoihin varovasti niin, että keltuainen jää ehjäksi. Kaada päälle vielä kermaa. Aseta pikkukulhot uunivuokaan ja kaada kuumaa vettä noin puoliväliin kulhoja. Aseta varovasti 180 asteiseen uuniin ja anna kypsyä noin 10 minuuttia, kunnes valkuainen on hyytynyt. Varo kypsentämästä liikaa tai ruoan pehmeys katoaa. Lusikoi lämpimänä naamariin!

Lehtikaalipiiras ja kevään kaipuu

Lehtikaali (kuten kaikki muukin) Turun kauppatorilla on ihan hirvittävän halpaa. Niinpä olen laahannut kyseistä viheriäistä kotiin pussikaupalla. Ehdottomasti parhaassa muodossa lehtikaali on mielestäni sipsien muodossa. Niin helppoa, nopeaa ja koukuttavaa.

Simppeleinä sipseinä, pelkillä mausteilla ryyditettynä lehtikaalin ominaismaku pääsee hienosti oikeuksiinsa. Sipsireseptejä lienee netti pullollaan, palannen siis lehtikaalisipsiasiaan vasta, kun kehitän jonkun uskomattoman uniikin mausteyhdistelmän. Mutta jos ette vielä ole kokeilleet, tehkää lehtikaalisipsukoita, ihan vaikka vain hyvällä suolalla maustettuina.

Lehtikaalista voi tehdä myös piirakkaa. Kun kaalin seuraksi ripottaa reilusti fetaa, syntyy vuoallinen herkkua. Lehtikaalipiiran kanssa tarjolle sopii passelisti keväinen mandariinisalaatti. Mutta missä kevät?

Lehtikaalipiiras

pohja:
150 g voita
3 dl jauhoja
3 rkl kylmää vettä

täyte:
nippu lehtikaalia
1 punasipuli
2 kynttä valkosipulia
paprikaa
voita
150 g fetaa
juustoraastetta
3 kananmunaa
n. 1,5 - 2 dl kuohukermaa
suolaa
mustapippuria
hiven hunajaa
yrttejä (basilikaa tai timjamia vaikkapa)

Valmista pohja nyppimällä voi jauhoihin. Lisää vesi, pyörittele taikinaksi ja pane hetkeksi kylmään. Esipaista pohjaa 10 minuuttia 200 asteessa.

Kuullota voissa pannulla pilkotut lehtikaali, sipuli, valkosipuli ja paprika. Kippaa ainekset esipaistetun pohjan päälle. Pilko mukaan feta. Sekoita kulhossa kananmunat, kerma, mausteet ja suurin osa juustoraasteesta. Kaada neste täytteiden päälle. Lisää tarvittaessa loraus kermaa. Ripota päälle vielä vähän juustoraastetta. Anna paistua 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Tarjoile jäähtyneenä salaatin kera.

Mandariinisalaatti

nippu rapeaa salaattia
2 mandariinia paloiteltuna
3 tomaattia paloiteltuna
tuoretta basilikaa
auringonkukansiemeniä
oliiviöljyä
mustapippuria
suolaa
hiven hunajaa

Kokoa salaattiainekset kulhoon. Ripottele päälle mausteet ja öljy. Nauti kera lehtikaalipiiraan.

Kahvia, herkkuja ja makupareja.

Vaikka itse olenkin enemmän tee- kuin kahvikissa, panostetaan tässä talossa silti aina hyvään kahviin. Hyppäänpä minäkin siis mukaan Pauligin kampanjaan, jossa etsitään makupareja kaiken maailman makeille herkuille.

Pauligin Makupari-palvelu on näppärä ja oikeasti toimiva apuväline erilaisten kahvilaatujen ja makeiden leivonnaisten yhteensovittamiseen. Sen sijaan, että kahvipöytään isketään aina sitä samaa arkimokkaa, voisi hyvinkin olla paikallaan tarjoilla esimerkiksi juustokakun kera kupillinen vahvaa espressoa.

Kanssani majaa pitävän kahvihifistelijän kätköistä kyllä löytyy jos vaikka mitä paahtoa ja alkuperämaakahvia, muttemme kyllä koskaan ole sen tarkemmin miettineet, minkä herkun kanssa mikäkin niistä parhaiten sopii. Enpä ole esimerkiksi tullut ajatelleeksi, että esimerkiksi perisuomalaisten (vai -ruotsalaisten?) korvapuustien kanssa passaa parhaiten meksikolaisittain paahdettu kahvi, jossa on hitunen mantelista aromia. Kuulostaa järkeenkäypältä!

Valkkailin Pauligin Makupari-palvelun avulla blogini arkistoista yhteensä viidelle reseptille mätsäävän kahvilaadun. Suklaisen daim-juustokakun ja korvapuustien lisäksi mukaan paritushommiin pääsivät ikilempparini suklaamoussekakku, jonka kumppaniksi soveltuu parhaiten kaakaoon vivahtava papuauusiguinealainen kaffe. Täyteläiset amerikkalaiset suklaa-pähkinäkeksit sen sijaan saivat keralleen tummapaahtoisen Parisien-kahvin. Tosca-omenapiirakan mantelisuutta ylistää parhaiten tietysti manteliarominen, meksikolainen sumppi.

Pankaapa testaillen palvelua, jos kahvi- ja herkkuhammasta kolottaa!

Blogirinki kokoaa Suomen huippublogit yhteen! Blogirinki suunnittelee ja toteuttaa blogien ja yritysten välisiä yhteistyökampanjoita. Blogiringissä on mukana jo yli 70 suosittua ruoka, leivonta- ja mammablogia. Lue lisää osoitteessa www.blogirinki.fi. 

Kohu- eli banaanipannarit

Kaveripiirissäni on viime aikoina kulovalkean tavoin levinnyt eräs salamyhkäisen nerokas pannariresepti. Alunperin resepti osui silmiini Pitkän reseptiarkistosta, mutta unohtui kokeilla (kuten valitettavasti kiireisen bloggajaan arjessa usein käy). Onneksi siskon poikaystävä pari viikkoa myöhemmin paistoi nokkamme eteen pinon noita kohupannareita. Olin heti myyty.

Kohupannarit ovat siitä kivoja, että ne eivät tee kenestäkään kohupullukkaa (vuoden hienoin uusiosana, kiitos Iltalehti). Ainesosia on tasan kaksi ja ne ovat superterveellinen kananmuna sekä ei-kovin-epäterveellinen banaani. Kahdesta ainesosasta huolimatta pannarit maistuvat jumalattoman hyviltä, eivät ollenkaan munakkaalta. Jos en olisi tiennyt, olisin vannonut pannareiden sisältävän jauhoja. 

Kohupannarit tulille! Suosittelen pikkulettupannua, hyvää lastaa ja voita taikka kookosöljyä. Päälle marjoja, kermavaahtoa ja hunajata.

Banaanipannarit

(n. 12 kpl pieniä pannareita)

1 isohko banaani

2 munaa

(hiven vaniljasokeria lähinnä tuoksun takia)

paistamiseen voita tai kookosöljyä 

Blendaa ainesosat sekaisin esimerkiksi sauvasekoittimella. Kuumenna pannu ja paista letut reilussa rasvassa puolin toisin. Tarjoile kermavaahdon, marjojen ja hunajan kanssa. Joka päivä elämäsi loppuun saakka. 

Whoopies pies!

Sain ruokapöydän ääreen pitkästä aikaa pari ystävää ja päätin sen kunniaksi harrastaa viime aikona vähälle jäänyttä leivontaa. Koska trendikäs pitää olla, valitsin leivonnaisiksi viime aikoina joka tuutista pursunneet, amerikkalaiset keksileivokset eli whoopie piet.

Itse keksitaikinan ohjeen suhteen halusin pelata varman päälle ja valitsin Jennin väsäämät suklaiset whoopiet. Täytteen suhteen sen sijaan ryhdyin sooloilemaan, sillä koin perinteiset vaahtokarkkitahna- ja kreemitäytteet vähän liian äklömakeiksi omaan makuuni. Asiaa pähkäiltyäni ja armailta blogikollegoilta vinkkejä kyseltyäni päädyin vadelmaiseen tuorejuusto-kermavaahtotäytteeseen. Suklaa ja vadelma ovat kyllä mitä parhain pariskunta! Vadelmat antoivat sopivasti raikkautta jättimäisille ja tuhdeille leivonnaisille.

Vaikka whoopie pie -ohjeet saattavat vaikuttaa monivaiheisilta ja työläiltä, oli homma kyllä ihan helppoa ja ehdottomasti kokeilemisen arvoista. Whoopiet ovat hauskannäköistä tarjottavaa eikä niitä oikein voi verrata mihinkään muuhun leivonnaiseen. Hauskaa whoopieissa on sekin, että erilaisia keksitaikinoita ja täytteitä voi kehitellä melkeinpä loputtomiin.

Whoopie pies
vadelma-tuorejuustotäytteellä
(n. 10 kpl isoja leivonnaisia)

keksit:

3 dl vehnäjauhoja
4/5 dl sokeroimatonta kaakaojauhetta
1/2 dl maissitärkkelystä
1 1/2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 tl vaniljajauhetta
1/2 tl suolaa

2 dl luomumaitoa
2 tl juoksevaa hunajaa

125  g voita
2 dl täysruokosokeria
1 kananmuna

täyte:

200 g Philadelphia-juustoa
2 dl vispikermaa
2 dl vadelmia
vaniljasokeria
täysruokosokeria maun mukaan

Valmista ensin keksit. Lämmitä uuni 180 asteeseen. Sekoita kuivat aineet keskenään. Siivilöi kaakaojauhe kuivien aineiden joukkoon. Sekoita nestemäiset aineet keskenään. Sekoita omassa kulhossa pehmeä voi ja sokeri. Vatkaa sähkövatkaimella muutama minuutti. Lisää kananmuna ja vatkaa tovi. Lisää voi-sokeri-kananmunamassan joukkoon puolet kuivista aineista koko ajan sähkövatkaimella sekoittaen. Lisää nestemäiset aineet ja lopulta loput kuivista aineista. Sekoita nopeasti.

Pursota tai nosta lusikalla samankokoisia kasoja leivinpaperilla vuoratulle pellille (jos haluat kaunista jälkeä, käytä pursotinta). Jätä hieman tilaa reunoille sillä taikina lähtee leviämään. Paista n. 12 minuuttia uunin keskiosassa 180 asteessa. Anna jäähtyä.

Valmista täyte vatkaamalla kerma melko tönköksi vaahdoksi (ei kuitenkaan voiksi). Lisää sekaan tuorejuusto, surauta vatkaimella niin että juusto sekoittuu kermaan. Lisää sekaan vadelmat ja sokeria samalla maistellen, jotta saat täytteestä sopivan makeaa. Sekoita. Pane täyte jääkaappiin hetkeksi vetäytymään.

Kun keksit ovat jäähtyneet, käännä puolet kekseistä päälipuoli alaspäin, lusikoi päälle täytettä ja aseta päälle loput keksit. Nautiskele menemään.